Kaksi vapaussotaa (Artikkeli)

Kaksi vapaussotaa (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaksi vapaussotaa
Alaotsikko: Viha, vallankumous, terrori ja uuden alku 1905-1919
Kirjailija: Touko Perko
Kuvittaja: Jussi Karjalainen
Kustantaja: Otava
Julkaistu: 2022
Kieli: Suomi
Sivuja: 460

Asiantunteva tietokirja paljastaa, että vuoden 1918 sisällissodan taustalla oli vuosien vihapuhe.
Vuonna 1917 Suomessa lietsottiin taisteluhenkeä. Se johti väkivaltaisuuksiin ja räjähti sitten sisällissodaksi murhineen, teloituksineen ja vankileireineen. Viha ei syntynyt tyhjästä, vaan taustalla oli kovia puheita, joita oli kuultu ainakin suurlakosta 1905 asti. Sodan jälkeen rakennettiin rauhaa, mutta sekä valkoisessa Suomessa että Venäjälle paenneiden punaisten keskuudessa haudottiin yhä väkivaltaisia ajatuksia. Sisällissota ja terrori nähdään edelleen ilmiönä, joka vain tapahtui. Kaksi vapaussotaa pureutuu aikalaistekstien ja tutkimuksen kautta aktiiviseen toimintaan, joka siihen johti.

Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin eli hallituksen ja sitä vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Senaatin asevoimina olivat valkoiset joukot ja kansanvaltuuskunnan joukkoina Suomen punainen kaarti, punaiset. Ulkovalloista Neuvosto-Venäjä tuki punaisia ja Saksan keisarikunta valkoisia. Sisällissota oli osa ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaa valtiollista ja yhteiskunnallista murrosvaihetta Euroopassa. Vuonna 1917 maailmansota johti Venäjän keisarikunnan hajoamiseen ja poliittiseen taisteluun vallasta sekä lopulta Venäjän sisällissotaan. Venäjän romahduksen seurauksena keisarikunnan osa, Suomen suuriruhtinaskunta, julistautui itsenäiseksi Suomeksi 6. joulukuuta 1917, mutta suomalaisen yhteiskunnan sisäisten jännitteiden korostuminen ja purkautuminen, valtiovallan hajoamisen kautta, johti vuoden 1917 kuluessa valtapoliittiseen ja sotilaalliseen kriisiin, jonka seurauksena maahan muodostui kaksi, aseistetuilla joukoilla varustautunutta valtakeskusta.

Kriisi huipentui tammikuun lopussa vuonna 1918 sisällissotaan punaisten ja valkoisten välillä. Punaiset hallitsivat Etelä-Suomea, valkoiset Keski- ja Pohjois-Suomea. Molempien osapuolten sotilaallinen vahvuus oli noin 80 000 sotilasta. Venäjä tuki suomalaisia punaisia pääosin luovuttamalla punakaarteille aseita. Saksan armeija tuki valkoisia hyökkäyksellä Etelä-Suomeen, noin 13 000 sotilaan vahvuisin joukoin. Sodan ratkaisutaistelut käytiin Etelä-Suomen kaupungeissa maalis-huhtikuussa 1918; valkoiset joukot valtasivat Tampereen ja Viipurin, saksalaiset joukot valtasivat Helsingin ja Lahden. Punaisten hyökkäysvaihe helmikuussa 1918 päättyi lähes täydelliseen epäonnistumiseen. Sisällissota päättyi valkoisen Suomen ja Saksan armeijan voittoon. Venäjän valtakausi päättyi Suomessa, mutta maa siirtyi keisarillisen Saksan valtapiiriin maailmansodan loppuajaksi. Saksan hävittyä suursodan suomalaisten joulukuussa 1917 saama itsenäisyys astui täysimääräisenä voimaan. Tällöin luovuttiin myös hankkeista muuttaa Suomi kuningas­kunnaksi; maan valtiomuodoksi tuli tasavaltainen demokratia Euroopan läntisten suurvaltojen myötävaikutuksella.

Sisällissota on Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma, jonka vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet poikkeuksellisen pitkäkestoiset. Kuten usein käy kansojen sisäisissä valtataisteluissa, sodan aikana ja sen jälkeen esiintyi laajamittaista terroria. Sotatoimien ollessa käynnissä molemmat osapuolet syyllistyivät poliittiseen terroriin ja raakuuksiin. Sodan kuluessa punaisten käsissä kuoli 1424 valkoista teloitettuna, 4 kuoli vankileirillä. Valkoisten käsissä kuoli 7370 punaista teloitettuna, 11 652 kuoli vankileirillä, suurin osa sotatoimien jo päätyttyä, sillä punaisten tai punaisiksi epäiltyjen vangitseminen ja teloittaminen jatkui laajamittaisesti vielä viimeisten taistelijoiden antauduttua. Kaikkiaan sisällissota vaati noin 38 000 uhria. Heistä noin 75 prosenttia oli punaisia, joita menehtyi eniten teloituksissa sodan aikana ja sodan päätyttyä vankileireillä nälkään ja tauteihin. Varsinaisissa taistelutoimissa menehtyi lähes yhtä paljon sekä punaisia että valkoisia. Terrorin uhreista vähemmistö oli valkoisia, ja myös Venäjän kansalaisia teloitettiin. Sodan muut uhrit olivat lähinnä taisteluissa kaatuneita saksalaisia ja venäläisiä sotilaita.

Sisällissota syvensi Suomen kansan kahtiajakoa. Voittanut osapuoli katsoi yhteiskunnan huonoimman aineksen nousseen Venäjän tuella kapinaan laillista hallitusta vastaan, joten hävinneisiin suhtauduttiin pitkälti kriminaaleina. Ensimmäisen maailmansodan lopputulos vahvisti kuitenkin maltillisten ja laaja-alaiseen kansalliseen ajatteluun suuntautuneiden väestöryhmien asemaa yhteiskunnassa. Tämä mahdollisti hitaan eheytymisen väestöryhmien kesken.

Touko Perko (s. 23. toukokuuta 1941 Turku) on suomalainen historiantutkija, professori ja journalisti. Touko Perko väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1971. Hän toimi Turun yliopiston Suomen historian asisstenttina 1967–1978, dosenttina 1973–2009 ja apulaisprofessorina 1978–1980. Alkio-opiston rehtori Perko oli 1980–1985, Jyväskylän yliopiston viestinnän dosentti 1985–2009 ja journalistiikan professori 1987–1989. Perko työskenteli Keskipohjanmaan päätoimittajana 1986–1989 ja Keskisuomalaisen varapäätoimittajana 1989–1995 sekä lehden erityistehtävissä 1996–2001. Valion ja maitosektorin päätoimisena historian kirjoittajana Perko oli vuosina 2002-2010. Hän on ollut myös Sotahistoriallisen aikakauskirjan päätoimittaja. Suomen Akatemian tutkimusassistenttina ja tutkijana Perko toimi useaan otteeseen 1970- ja 1980-luvulla. Otavan kirjasäätiön palkinnon hän sai vuonna 1975. Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinto 2018. Perko sai professorin arvon 2018. Kaksi vapaussotaa -teos on selkeästi kirjoitettu ja tuo havainnollisesti esille Suomen sisällissodan taustalla vaikuttaneen vihapuheen. Touko Perkon kirjoittama Kaksi vapaussotaa -teos edustaa historiantutkimuksessa tieteellisempää tutkimustraditiota. Kokonaisuutena kirja siis kuitenkin sopii kaikentasoisille lukijoille, jotka ovat lukeneet Suomen historian peruskysymyksistä!

Lähteet
Kaksi vapaussotaa
Wikipedia