F/A-18 Hornet Suomen ilmavoimissa (Artikkeli)

F/A-18 Hornet Suomen ilmavoimissa (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

F/A-18 Hornet Suomen ilmavoimissa 
Kirjailija: Jyrki Laukkanen
Kustantaja: KOALA-KUSTANNUS
Julkaistu: 2022
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 239

MiG-21- ja Draken-hävittäjien korvaajaksi vuosina 1995-2000 käyttöön tullut McDonnell Douglas, sittemmin Boeing F/A-18 Hornet vei Ilmavoimat ensimmäistä kertaa täysin ajanmukaiseen hävittäjäkalustoon. Koneen suorituskyky ja asejärjestelmät mahdollistivat tasavertaisen osallistumisen kansainvälisiin länsimaisiin harjoituksiin ja oman ilmapuolustuksen ja lentotoiminnan pitämiseen kansainvälisellä tasolla. Lentokoneena Hornet on osoittautunut hyväksi ja luotettavaksi hävittäjäksi, jota on ollut mahdollista päivittää asejärjestelmien jatkuvasti kehittyessä. Myös lento-ominaisuuksiltaan ja suoritusarvoiltaan se on vastannut odotuksia. Hornet tulee olemaan palveluksessa 2020-luvun loppuun asti, jolloin käyttöiäksi tulee noin 35 vuotta. Sen korvaajaksi on valittu täysin nykyaikainen Lockheed Martin F-35A Lightning II.

Suomen puolustusvoimilla kalustossa oleva McDonnell Douglas F/A-18 Hornet on yhdysvaltalaisen McDonnell Douglasin valmistama kaksimoottorinen jokasään laivastohävittäjä ja rynnäkkökone. F/A-18A ja C ovat yksipaikkaisia malleja, ja F/A-18B ja D kaksipaikkaisia. Tila takaohjaamolle on saatu avioniikan uudelleensijoituksella ja kuusi prosenttia pienemmällä polttoainesäiliöllä. Kaksipaikkaisia malleja käytetään etupäässä koulutukseen, mutta ne ovat myös täysin taistelukykyisiä ja varustelultaan samanlaisia yksipaikkaisten koneiden kanssa. F/A-18 Hornet koneita ostettiin Suomeen alun perin 64, joista seitsemän on kaksipaikkaista koulutuskonetta. Konetyyppi valittiin vuonna 1992 ja ensimmäiset seitsemästä kaksipaikkaisesta F-18D-koneesta lennettiin Yhdysvalloista Suomeen 7. marraskuuta 1995. Ensimmäinen yksipaikkainen F-18C luovutettiin 28. kesäkuuta ja viimeinen 8. elokuuta 2000. F-18C-koneet koottiin Kuorevedellä 1996–2000. Suomen ilmavoimilla oli alkuvuodesta 2012 seitsemän käyttökelpoista F-18D- ja 55 käyttökelpoista F-18C-torjuntahävittäjää. Suomeen hankituissa Horneteissa on useita ominaisuuksia, joita Suomen ilmavoimat eivät kuitenkaan käytä. Ilmatankkausmahdollisuus on säilytetty, vaikka sillä ei toistaiseksi ole Suomessa käyttöä kansainvälisiä harjoituksia lukuun ottamatta. Tukialusvarustelusta taittuvasiipisyys ja vaijeripysäytyslaitteet ovat Suomessa hyödyllisiä ”korpikentillä” ja valtateiden varalaskupaikoilla. Ainoa Suomessa täysin hyödytön varuste, nokkapyörän katapulttikiinnityslaitteet on myös säilytetty. Koneen rakenteen muuttaminen olisi tullut kalliimmaksi, lisäksi niiden poistaminen muuttaa ilman virtausta laskuasennossa ja aiheuttaa näin ei-toivottua värähtelyä. 

Suomessa käytössä olevat F-18-lentokoneet kantavat pääasiassa siipien alla neljää AIM-120 AMRAAM (keskimatkan ilmataisteluohjus) -tutkaohjusta ja siipien kärjissä kahta AIM-9 Sidewinder -infrapunaohjusta (lyhyen matkan ilmataisteluohjus). Maksimi ilmataisteluasekuorma on kymmenen AIM-120 ohjusta ja kaksi AIM-9-ohjusta. Horneteissa on lisäksi M61 Vulcan 20 mm -konetykki lähitaisteluun muun muassa toisia hävittäjiä vastaan. Suomessa käytettiin aiemmin merkintää ”F-18”, joka tarkoittaa vain hävittäjätehtäviin käytettävää konetta (F, fighter), erotukseksi myös rynnäköintiin soveltuvasta koneesta (A, attack). Erottelu oli poliittinen, sillä kone on lähes identtinen Yhdysvaltain laivaston käyttämiin nähden – ilmasta-maahan-aseistus vain päätettiin jättää ostamatta. Päätökseen palattiin 2000-luvun alussa ja Hornetien ilmasta-maahan-ominaisuudet päätettiin ottaa käyttöön. Tämän mahdollistamiseksi tilattiin elinkaaren keskivaiheen päivityksen (MLU2) yhteydessä muun muassa Litening AT -maalinosoituslaitteita. Hornetien uudistuksen kokonaissumma nousee Ilmavoimien arvion mukaan 1,625 miljardiin euroon. Nykyään ilmavoimat viittaa koneisiin F/A-18-tyyppimerkinnällä.

Kirjoittaja insinöörieverstiluutnantti evp. ja Ilmavoimien pitkäaikainen koelentäjä Jyrki Laukkanen osallistui omalla panoksellaan Hornetin hankintaan ja käyttöönottoon alkuvaiheesta lähtien erityisasiantuntijana Koelentokeskuksessa. Jo vuonna 1968 Ilmavoimien ohjaajana aloittaneen MiG-21-lentäjän ikärakenteen vuoksi lennot Hornetilla rajoittuivat Koelentokeskuksessa koelentoihin kaksipaikkaisella versiolla, jolla lentoaikaa etu- ja takaohjaamossa kertyi noin sata tuntia. F/A-18 Hornet Suomen ilmavoimissa -teos on ulkoisesti varsin näppärän kokoinen ja on sisällöltään mukavan laaja. Jyrki Laukkasen teoksen teksti ja kattava kuvitus ovat hyvin tasapainossa ja tukevat toisiaan ja asiaan perehtymistä. Suomen ilmavoimien käytössä oleva F/A-18 Hornet torjuntahävittäjä esitellään asiantuntevien tekstien, yksityiskohtaisten kone-esittelyn sekä korkealaatuisten kuvien kera. F/A-18 Hornet Suomen ilmavoimissa -teos edustaa siten tarkempaa tieteellistä tutkimustraditiota. 

Lähteet
F/A-18 Hornet Suomen ilmavoimissa
Wikipedia