Punapanssarit ja Poltettu kylä dvd (Artikkeli)

Punapanssarit ja Poltettu kylä dvd (Artikkeli) 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Punapanssarit ja Poltettu kylä

Ohjaaja: Timo Sironen 

Julkaisija: VLMedia Oy 

Ulkoasu: DVD-levy  

Tuoteryhmä: Dokumentti, Sota 

Valmistumisvuosi: 2013 

Valmistumismaa: Suomi 

Ikäraja: 12 

Kesto: 29 + 45 min 

Kieli: Suomi 

Tekstitykset: Ruotsi 

 

Kaksi dokumenttia sota-ajan Suomesta. Poltettu kylä - Kolme tarinaa sodasta ja sovituksesta. Poltettu kylä kertoo savukoskelaisten Hilja Kuoskun ja Tyyne Martikaisen sekä suomussalmelaisen Hemmi Seppäsen omakohtaisiin kokemuksiin perustuvan tarinan neuvostoliittolaisten partisaanien toiminnasta talvi- ja jatkosodassa Suomen pohjoisen itärajan kylissä. Vuosikymmenet näistä tarinoista vaiettiin joko vapaaehtoisesti tai valtion pakottamana. Viime vuosina kokemuksia on alettu kirjata ylös ja puhua ihmisten sota-aikana kokemasta ahdistuksesta. Lisäksi on yritetty ymmärtää, miksi Neuvostoliitto kävi varsin veristä partisaanitoimintaa Suomessa. Punapanssarit Suomen sodissa ja rauhassa. Punapanssarit on kertomus suomalaisille sotaveteraaneille tunnetuista venäläisistä panssarivaunuista. Niitä käytettiin rintamalla suomalaisia vastaan, mutta sotasaaliiden kautta niitä päätyi myös merkittäviä määriä suomalaisten käyttöön. Neuvosto-panssarien tarina ei loppunut rauhansopimukseen, vaan niiden käyttö jatkui pitkään myös "rauhan töissä". Ohjelmassa sotaveteraanit ja rauhan ajan panssarimiehet kertovat omista kokemuksistaan rintamilla sekä panssarikoulutuksessa sodanjälkeisessä Neuvostoliitossa.

  

Tunnetuin suomalaisten sotasaalis panssarivaunu lienee T-34. T-34 on neuvostoliittolainen keskiraskas panssarivaunu, jonka valmistus alkoi vuonna 1940. T-34 oli neuvostojoukkojen pääkalustoa läpi toisen maailmansodan ja sitä käytettiin laajasti sen jälkeenkin. T-34:ään saatiin vaikutteita 1930-luvun BT-sarjan vaunuista. Nopeat BT-vaunut olivat kevyesti panssaroituja ja aseistettuja. Ne perustuivat yhdysvaltalaisen suunnittelijan J. Walter Christien vaunuihin. Kyseiset vaunut myytiin Neuvostoliittoon, koska Yhdysvaltain armeija kieltäytyi ostamasta niitä. T-34-vaunussa käytettiin Christie-tyyppistä ratkaisua jousituksessa: jokaisen telapyörän vaappuvivussa oli rungon sisällä oma pystysuunnassa oleva kierrejousensa, paitsi etummaisissa telapyörissä, joissa oli kaksi kierrejousta sisäkkäin. Christien peruja oli myös telapyörästön toteuttaminen suurilla alatelapyörillä ilman ylätelapyöriä, muuten vaunu oli täysin uutta suunnittelua. Uuden muotoilun lisäksi vaunussa oli voimakas V12-dieselmoottori ja maastokelpoiset leveät telaketjut. Kaikki tämä tekivät T-34-vaunusta menestyksen. Sotamarsalkka Ewald von Kleist kuvaili vaunun ensi kertaa nähtyään T-34:n olleen ”maailman hienoin panssarivaunu” ja Heinz Guderian totesi T-34:n panssaroinnin olleen saksalaisten panssareihin verrattuna ylivertainen.  

 

Toisen maailmansodan aikana Suomen armeija sai sotasaaliiksi yhteensä 10 T-34-vaunua, joista kolme oli tyyppiä T-34-76 ja seitsemän tyyppiä T-34-85. Sotasaaliiksi saatuja vaunuja paranneltiin muun muassa lisäämällä niihin periskooppiaukkoja. Lisäksi Saksasta ostettiin kolme T-34-76-vaunua kesällä 1944. Suomessa T-34-76-vaunu tunnettiin nimellä Sotka ja T-34-85 nimellä pitkäputkinen Sotka. Suurin osa vaunuista säilyi koulutuskäytössä vuonna 1961 tapahtuneeseen poistoon saakka. Sotka-nimi syntyi, kun Panssaripataljoonassa palvellut panssarimies Suominen kertoi työskennelleensä ennen sotaa Sotka-nimisellä hinaajalla, jossa oli pitkä savupiippu. Kun kersantti, Mannerheim-ristin ritari Lauri Heino ajoi ensimmäisen valtaamansa T-34:n Äänislinnaan, joku totesi vaunun tykinputken nähdessään ”sen Suomisen Sotkan nyt tulevan”. T-34:n on myös väitetty näyttäneen sotkalta. 

 

Neuvostopartisaanit tekivät jatkosodan aikana vuosina 1941–1944 yhteensä 45 iskua kyliin sekä yksittäisiä siviilihenkilöitä vastaan maanteillä tai heinäniityillä Kuhmon, Kuusamon, Lieksan, Liperin, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Suomussalmen kuntien alueella. Lisäksi tehtiin hyökkäyksiä ajoneuvoja ja ajoneuvosaattueita vastaan sekä vietiin suomalaisia vankeina rajan taakse. Partisaani-iskuissa kuoli 181 siviiliä. Suomen vastaista partisaanitoimintaa johtivat NKVD:n kenraalimajuri Sergei Veršinin, Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan kommunistisen puolueen Gennadi Kuprijanov ja Karjalais-suomalaisen Komsomolin Juri Andropov. Andropovin vastuulla oli partisaanien kouluttaminen, mutta tietokirjailija Veikko Erkkilän tutkimusten mukaan Kuprijanov oli vastuussa määräyksestä tehdä iskuja siviilikohteisiin

 

Partisaanien kiinni saaminen oli työlästä ja vaarallista, koska sangen monilla oli taipumus räjäyttää itsensä ja vangitsijansa käsikranaatin tai kasapanoksen avulla vangitsemisen tapahtuessa. Oikeustieteen tohtori Jukka Lindstedtin väitöskirjasta ilmenee, että suomalaiset tulkitsivat kiinnisaatujen partisaanien ja desanttien asioita sangen väljästi: siviilipuvun päällä ollut lumi- tai maastopuku oli jopa raskauttava tekijä, mutta jos asuun liittyi lumi- tai maastotakin kauluksessa ollut sirppi- ja vasaratunnus tai lakissa oli punatähtikokardi, asu saatettiin tulkita sotilaspuvuksi. Näin oli eritoten siksi, että talvisodassa suomalaisten sotilaiden enemmistö joutui käyttämään niin sanottua malli Cajanderia, eli siviilipukua jossa oli vain kokardi päähineessä: valtiolla oli aivan alkuaikoina mahdollisuus antaa joka miehelle vain sotilaspuvun housut, vyö ja kokardi.

  

Esa Olavi Sironen (s. 10. marraskuuta 1949 Säynätsalo) on jyväskyläläinen yhteiskuntatieteiden tohtori, vapaa toimittaja ja dokumenttiohjaaja.Vuoden 2013 aikana ilmestyivät Sirosen ohjaamat DVD:t Poltettu kylä (45 min - esitetty Alfa TV:ssä 27.1.2018), Koulu keskelle ei mitään (30 min) ja Punapanssarit (30 min). Neuvostoliiton partisaanihyökkäykset 1941-1944 Suomeen on yhä nykypäivänäkin virallisesti vaikeasti käsiteltävä aihepiiri! Poltetun kylän aihepiiriä ei saa unohtaa julkisessa käsittelyssä. Punapanssarit Suomen sodissa ja rauhassa -dokumentissa sotaveteraanit ja rauhan ajan panssarimiehet kertovat omista kokemuksistaan rintamilla sekä panssarikoulutuksessa sodanjälkeisessä Neuvostoliitossa. Punapanssarit ja Poltettu kylä dvd täyttää hyvin paikkansa sotadokumenttien klassisessa joukossa, uudenlaista näkökulmaa dokumenttien joukossa. Katsomisen arvoisia dokumenttielokuvia!  

 

Lähteet 

Punapanssarit ja Poltettu kylä dvd 

Wikipedia