"Ottakaa ryssiltä aseet" - Kenraali Uno Fagernäsin sodat (Artikkeli)

 "Ottakaa ryssiltä aseet" - Kenraali Uno Fagernäsin sodat (Artikkeli)  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 "Ottakaa ryssiltä aseet" - Kenraali Uno Fagernäsin sodat  

Kirjailija: Tarja Lappalainen  

Kuvittaja: Jarkko Lemetyinen  

Kustantaja: Docendo  

Julkaistu: 2022  

Sidosasu: Sidottu  

Kieli: Suomi  

Sivuja: 437 

 

Kirjan otsikko, ”Ottakaa ryssiltä aseet!” oli Fagernäsin käsky huonosti varustetuille joukoilleen, jotka suuntasivat Suomussalmelle talvisodan jouluna 1939. Tapahtumarikkaan ja vauhdikkaan elämäkerran sivuilla taistelevat jääkärikenraali Uno Fagernäs ja hänen sotilaansa Lauri Törni, Mauno Koivisto, Motti-Matti ja monet muut. Tarjolla on runsaasti ainutlaatuisia sotatarinoita, valokuvia ja taistelukohtauksia. Laaja teos piirtää henkilökuvaa värikkäästä ja pelottomasta kenraalista, joka talvisodassa Suomussalmen Hulkonniemen taisteluissa mursi sotilaineen venäläisdivisioona 163. selkärangan. Raatteen tiellä Fagernäs taisteli voitokkaasti ukrainalaisdivisioona 44. vastaan. Teoillaan hän oli estämässä venäläisten voitonmarssin Ouluun. Sotatie jatkui Pitkärannan raivokkaisiin ja verisiin taisteluihin, jossa armoa ei annettu. Nuorena miehenä Fagernäs haki taistelukoulutusta Saksasta. Jääkärikoulutuksen saaneena hän palasi suoraan Suomen vapaussotaan, osallistuen komentajana moniin raivokkaisiin taisteluihin, kuten sodan alkuvaiheessa Kämärän taisteluun Kuolemajärvellä. Jatkosodassa Fagernäs taisteli Uhtualla ja Maaselän kannaksella, jossa hän johti muun muassa huimapäistä ja legendaarista Lauri Törniä ja tämän sotilaita. Kirjassa ääneen pääsevät myös lähisukulaiset: yritysjohtajana tunnettu Peter Fagernäs ja hänen poikansa Jan Fagernäs. 

 

Frans Uno Fagernäs (s. 4. maaliskuuta 1894 Teerijärvi – k. 31. lokakuuta 1980) oli suomalainen jääkärikenraalimajuri. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Anders Fagernäs ja Fina Bredbacka. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Agnes Valborg Bergin kanssa. Fagernäs liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon yhdessä serkkunsa Martin Rafael Bergin kanssa, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 55 muun miehen kanssa 25. helmikuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 1. komppaniaan. Myöhemmin hänet sijoitettiin Kuninkaallisen, Preussin Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella Riianlahdella ja Aa-joella. Hän suoritti sotakoulun A-kurssin Libaussa vuonna 1917. Fagernäs saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana kapteeniksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan komppanianpäälliköksi 1. jääkärirykmentin 2. jääkäripataljoonan 2. komppaniaan, josta hänet komennettiin 2. jääkäripataljoonan komentajaksi 20. huhtikuuta 1918 ja toimi tehtävässä hän toimi 27. huhtikuuta 1918 saakka. Hän osallistui taisteluihin Lempäälässä, Kämärällä ja Viipurissa.  

 

Sisällissodan jälkeen Fagernäs palveli 1. jääkärirykmentistä muodostetussa Kaartin jääkäripataljoonassa ja sen 3. komppaniassa ja 27. kesäkuuta 1918 alkaen 1. komppanian päällikkönä. Hänet siirrettiin 10. joulukuuta 1918 1. divisioonaan sekä määrättiin Porin rykmentin II pataljoonan komentajaksi ja edelleen 20. toukokuuta 1920 rykmentin talouspäälliköksi. Hän palasi II pataljoonan komentajan tehtävään 9. kesäkuuta 1921. Hänet siirrettiin 14. tammikuuta 1925 1. divisioonan esikuntapäälliköksi ja 31. elokuuta 1926 Polkupyöräpataljoona 2:n komentajaksi ja edelleen 27. elokuuta 1929 Kaartin jääkäripataljoonan komentajaksi Hämeenlinna sotilaspiirin päällikön tehtävät hän otti vastaan 15. syyskuuta 1933. Jääkäriprikaatin komentajan tehtäviä hän hoiti ajalla 18. elokuuta – 26. marraskuuta 1936, jonka jälkeen hän otti vastaan Vaasan Suojeluskuntapiirin päällikön tehtävät vastaan.  

 

Talvisotaan Fagernäs osallistui Ylimääräisten harjoitusten aikana Vaasan lohkon ja Vaasan suojeluskuntapiirin komentajana. Sotatoimien alettua hän sai komentoonsa Jalkaväkirykmentti 64:n (JR 64) ja myöhemmin hänet komennettiin Ryhmä Kilvan komentajaksi. Talvisodassa Fagernäs osallistui taisteluihin Suomussalmi–Raate-akselilla ja Laatokan Karjalassa. Välirauhan aikana hän toimi 15. divisioonan komentajana sekä Pohjois-Pohjanmaan sotilasläänin komentajana. Jatkosotaan hän osallistui 3. divisioonan komentajana vuoteen 1943 saakka, jolloin sai komentoonsa 1. divisioonan. Hän osallistui jatkosodassa taisteluihin Uhtualla ja Maaselän kannaksella. III Armeijakunnan komentaja kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuo esitti Fagernäsille 2. luokan Mannerheim-ristiä 25. elokuuta 1941, mutta ylipäällikkö Mannerheim ei puoltanut esitystä.  

 

Filosofian maisteri Tarja Anneli Lappalainen on kirjailija, joka on syntynyt Heinävedellä ja käynyt koulunsa Lahdessa. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri, ja pääaineena hänellä on kirjoittaminen. Hän tekee parhaillaan väitöskirjaa Jyväskylän yliopistossa. Lappalainen toimii kirjailijan ammatin lisäksi myös toimittajana ja luennoitsijana. Osa Lappalaisen teoksista käsittelee talvi- ja jatkosotaa. Hän on kirjoittanut Docendolle menestyksekkäät sotakirjat: Se oli yhtä tulihelvettiä - talvi ja jatkosodan kasvot sekä Raatteen tien jäisestä helvetistä Talin-Ihantalan tulimyrskyyn. Lappalaisen "Ottakaa ryssiltä aseet" - Kenraali Uno Fagernäsin sodat -teos edustaa historiantutkimuksessa elämänkertojen kuvailevampaa tutkimustraditiota, käytetty lähdemateriaali ja haastattelut ovat kattavia. "Ottakaa ryssiltä aseet" - Kenraali Uno Fagernäsin sodat  -teos täyttää siten hyvin paikkansa kenraalien sotia käsittelevien teosten joukossa.  

 

Lähteet 

"Ottakaa ryssiltä aseet" - Kenraali Uno Fagernäsin sodat 

Wikipedia