Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä (Artikkeli)

Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä
Alaotsikko: Aatteiden kamppailu sotienvälisessä suomessa
Kirjailija: Pekka Valtonen
Kustantaja: Gaudeamus
Julkaistu: 2018
Sidosasu: Sidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 367

Kannattaako avata ikkunat uusille aatteille ja ihanteille - vai pitää ne tiukasti säpissä ja turvata kansakunnan elinvoima? Ajankohtaisesta kysymyksestä keskusteltiin kiivaasti jo 1920- ja 1930-lukujen Suomessa. Kansainvälisyyttä arvostivat Tulenkantajat ja lukuisat muut kulttuurivaikuttajat mutta myös rauhanaatteen ja paneurooppalaisuuden kannattajat. Suomalaisuutta varjelevien kansallismielisten kirjavaan joukkoon mahtui puolestaan niin suomen kielen puolestapuhujia, kommunistien jahtaajia kuin tiukan laillisuuslinjan tukijoitakin. Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä tarjoaa vivahteikkaan kuvan henkisestä ilmapiiristä nuoressa itsenäisessä Suomessa. Sitä väritti kamppailu maan suunnasta, ja usein jakolinja osapuolten välillä määräytyi yksittäisten kiistakysymysten mukaan. Lopulta ”kulttuurikamppailussa” voiton vei äärimmäisistä aineksistaan riisuttu kansallismielisyys. Tästä huolimatta jalansijaa kansalaisten keskuudessa saivat myös ulkomaiset vaikutteet modernista kirjallisuudesta ja jazzista psykoanalyysiin.

Suomi oli 1920-luvulla runsaan kolmen miljoonan asukkaan maatalousyhteiskunta ja nuori itsenäinen tasavalta. Vuosikymmen oli Suomessa merkittävää eheytymisen aikaa, jolloin sisällissodassa kahtiajakautunut kansa pyrittiin sosiaalisin uudistuksin eheyttämään. Sisällissodasta poiketen 1920-luvulla vapaamieliset porvarit ja maltilliset sosiaalidemokraatit tekivät sopuisaa yhteistyötä, jonka seurauksena toteutuivat muun muassa oppivelvollisuus- ja uskonnonvapauslaki. Kaksikymmentäluku merkitsi suomalaisten mielissä kokonaisuudessaan voimakasta ja dynaamista uudistumisen vaihetta. Vuosikymmen oli modernismin aikaa, jolloin ihmiset kokivat elävänsä jonkinlaisessa välitilassa matkalla vanhasta uuteen. Modernia kaupunkielämää luonnehtivat muuttunut elämärytmi, rahan ja kulutuksen keskeisyys, populaariviihde ja lisääntynyt psyykkinen ärsytys. Kirjallisuus, musiikki ja elokuvat tarjosivat uudenaikaisen ja vaihtoehtoisen maailman korostaen epäsovinnaisuutta ja vastakkaisuutta 1800-luvun lopun arvoille. Maailma koettiin pienemmäksi, ja kaukaisten maiden ihailu eli kaukokaipuu oli muotia. Suomi 1930-luvulla oli noin kolmen ja puolen miljoonan asukkaan kehittyvä maatalousyhteiskunta. Vuosikymmentä leimasivat jyrkät vastakohtaisuudet ja poliittiset ääri-ilmiöt (Lapuan liike). 1930-luvun alku oli talouslaman ja puutteen aikaa, vuosikymmenen loppupuolisko puolestaan talouskasvun aikaa. 1930-lukua pidetään taide-elämän suhteen konservatiivisena. Vasemmistolaisilla taiteilijoilla oli niukalti liikkumatilaa esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna. Suomen 1930-luku päättyi katastrofiin Neuvostoliiton hyökättyä maahan marraskuussa 1939. Talvisodan seurauksena Suomi menetti koko kaakkoisosansa.

Maailmansotien välisenä aikana Suomessa vaikutti muun muassa Akateeminen Karjala-Seura. Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli vuosina 1922–1944 Suomessa toiminut ylioppilasjärjestö, jonka tarkoituksena oli heimoyhteyksien ja kansallishengen lujittaminen sekä maanpuolustustahdon tehostaminen. Alkuaikoinaan seura keskittyi rajantakaisen Itä-Karjalan pakolaisten hyväksi tehtävään työhön ja Karjalan heimon yhteenkuuluvuuden ajatuksen levittämiseen. Myöhemmin AKS kiinnitti erityistä huomiota maanpuolustustyöhön. Seuran kanta kielikysymyksessä oli lähinnä aitosuomalainen. Talvisotaan mennessä AKS oli saavuttanut johtoaseman kaikissa tärkeimmissä ylioppilasjärjestöissä ja osakunnissa. Lisäksi AKS:llä oli paljon vaikutusvaltaa Suomen sisäpolitiikassa jo pelkästään siksi, että sen jäsenkuntaan kuului monia merkittäviä politiikan toimijoita. Akateeminen Karjala-Seura ja sen sisarjärjestö Akateemisten Naisten Karjala-Seura lakkautettiin vuonna 1944 välirauhansopimuksen perusteella.

Pekka Valtonen on suomalainen historioitsija, antropologi, tietokirjailija ja tutkija. Hän on kirjoittanut useita tietokirjoja erilaisista historiallisista aiheista, kuten Karibian, Suomen, Euroopan ja Latinalaisen Amerikan historiasta. Pekka Valtosen teoksia ovat muun muassa: Karibian historia (2017), Kukkien ja sodan lauluja: asteekkien runoutta (2017), Puolen maailman valtias: Kaarle V:n 1500-luku ja Euroopan mahdin synty (2015) ja Latinalaisen Amerikan historia (2001). Hänet palkittiin Tietokirjailijapalkinnolla ansiokkaasta tietoteostuotannosta lokakuussa 2020. Valtosen kirjoittama kirjoittama Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä- teos on selkeästi kirjoitettua kieltä. Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä -teos sisältää seuraavat aihealueet: Eurooppa ensimmäisen maailmansodan jälkeen; Suomi sotienvälisenä aikana; Kulttuurikosmopoliittisuus ja kulttuurimatkailu; Kansainvälinen järjestötoiminta; Kosmopoliittisia lehtiä, lehtimiehiä ja lehtisotia; Suomi ja Paneurooppa-pyrinnöt; Kansallisuusaatteen leveä kenttä; Suomalaisuuden liitto: kansallista mieltä laillisuuslinjalla; Aitosuomalainen liike: kielikysymys keskiössä; Akateeminen Karjala-seura: "väärää kansainvälisyyttä" vastaan; Itsenäisyyden liitto: laveasta kapeampaan isänmaallisuuteen; Kosmopoliittisuuden tappio - 1930-luvun aatteellinen muutos. Pekka Valtosen kirjoittamassa teoksessa käsittelyn pääpaino on selkeästi aatteiden ja kulttuurin kansallismielisessä (nationalistisessa) puolessa, kosmopoliittisuus jää hieman vähemmälle tilalle mutta muuten aiheiden käsittely on teoksessa kuitenkin laaja. Kuvastaneeko kansallismielisten aiheiden enemmyys hyvinkin kyseisten vuosikymmenien tietyn tyyppistä henkistä ilmapiiriä? Valtosen kirjoittama Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä -teos edustaa historiantutkimuksessa tieteellisempää tutkimustraditiota. Kokonaisuutena teos sopii hyvin lukijoille, jotka ovat aiemminkin lukeneet Suomen historiam kehityskuluista!

Lähteet
Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä
Wikipedia