Rikki revitty maa (Artikkeli)

Rikki revitty maa (Artikkeli)

Rikki revitty maa
Alaotsikko: Suomen sisällissodan kokemukset ja perintö
Toimittaja: Tuomas Tepora ja Aapo Roselius
Kääntäjä: Kati Pitkänen
Kustantaja: Gaudeamus
Sidosasu: Sidottu
Julkaistu: 2018
Kieli: Suomi
Sivuja: 428

Vuonna 1918 Suomi raastettiin kahtia väkivaltaisesti. Sisällissota jakoi kansakunnan ja jätti syvät haavat sen muistiin. Oliko sota välttämätön paha, vapaustaisto itsenäisyyden takaamiseksi vai kansan hätähuuto sorron alla? Rikki revitty maa -teoksessa Suomen sisällissodan syitä, tapahtumia ja seurauksia käydään läpi yli sadan vuoden aikajänteellä. Teos tarkastelee laajalti niin sotaan johtaneita ja siihen liittyneitä tapahtumia kuin ajan yhteiskunnallista ilmapiiriäkin. Esille pääsevät myös aiemmin vähemmälle huomiolle jääneet naisten ja lasten kokemukset. Sisällissota ja sen yhteydessä käydyt heimosodat vaikuttivat myös huomattavasti käsityksiin suomalaisuudesta. Vuosikymmenten kuluessa sotaa onkin muisteltu monin tavoin ja sisällissodan aiheuttamasta tragediasta on tullut osa kansakuntaa yhdistävää suurta tarinaa.

Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin eli hallituksen ja sitä vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Senaatin asevoimina olivat valkoiset joukot ja kansanvaltuuskunnan joukkoina Suomen punainen kaarti, punaiset. Ulkovalloista Neuvosto-Venäjä tuki punaisia ja Saksan keisarikunta valkoisia. Sisällissota oli osa ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaa valtiollista ja yhteiskunnallista murrosvaihetta Euroopassa. Vuonna 1917 maailmansota johti Venäjän keisarikunnan hajoamiseen ja poliittiseen taisteluun vallasta sekä lopulta Venäjän sisällissotaan. Venäjän romahduksen seurauksena keisarikunnan osa, Suomen suuriruhtinaskunta, julistautui itsenäiseksi Suomeksi 6. joulukuuta 1917, mutta suomalaisen yhteiskunnan sisäisten jännitteiden korostuminen ja purkautuminen, valtiovallan hajoamisen kautta, johti vuoden 1917 kuluessa valtapoliittiseen ja sotilaalliseen kriisiin, jonka seurauksena maahan muodostui kaksi, aseistetuilla joukoilla varustautunutta valtakeskusta.

Kriisi huipentui tammikuun lopussa vuonna 1918 sisällissotaan punaisten ja valkoisten välillä. Punaiset hallitsivat Etelä-Suomea, valkoiset Keski- ja Pohjois-Suomea. Molempien osapuolten sotilaallinen vahvuus oli noin 80 000 sotilasta. Venäjä tuki suomalaisia punaisia pääosin luovuttamalla punakaarteille aseita. Saksan armeija tuki valkoisia hyökkäyksellä Etelä-Suomeen, noin 13 000 sotilaan vahvuisin joukoin. Sodan ratkaisutaistelut käytiin Etelä-Suomen kaupungeissa maalis-huhtikuussa 1918; valkoiset joukot valtasivat Tampereen ja Viipurin, saksalaiset joukot valtasivat Helsingin ja Lahden. Punaisten hyökkäysvaihe helmikuussa 1918 päättyi lähes täydelliseen epäonnistumiseen. Sisällissota päättyi valkoisen Suomen ja Saksan armeijan voittoon. Venäjän valtakausi päättyi Suomessa, mutta maa siirtyi keisarillisen Saksan valtapiiriin maailmansodan loppuajaksi. Saksan hävittyä suursodan suomalaisten joulukuussa 1917 saama itsenäisyys astui täysimääräisenä voimaan. Tällöin luovuttiin myös hankkeista muuttaa Suomi kuningas­kunnaksi; maan valtiomuodoksi tuli tasavaltainen demokratia Euroopan läntisten suurvaltojen myötävaikutuksella.

Sisällissota on Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma, jonka vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet poikkeuksellisen pitkäkestoiset. Kuten usein käy kansojen sisäisissä valtataisteluissa, sodan aikana ja sen jälkeen esiintyi laajamittaista terroria. Sotatoimien ollessa käynnissä molemmat osapuolet syyllistyivät poliittiseen terroriin ja raakuuksiin. Sodan kuluessa punaisten käsissä kuoli 1424 valkoista teloitettuna, 4 kuoli vankileirillä. Valkoisten käsissä kuoli 7370 punaista teloitettuna, 11 652 kuoli vankileirillä, suurin osa sotatoimien jo päätyttyä, sillä punaisten tai punaisiksi epäiltyjen vangitseminen ja teloittaminen jatkui laajamittaisesti vielä viimeisten taistelijoiden antauduttua. Kaikkiaan sisällissota vaati noin 38 000 uhria. Heistä noin 75 prosenttia oli punaisia, joita menehtyi eniten teloituksissa sodan aikana ja sodan päätyttyä vankileireillä nälkään ja tauteihin. Varsinaisissa taistelutoimissa menehtyi lähes yhtä paljon sekä punaisia että valkoisia. Terrorin uhreista vähemmistö oli valkoisia, ja myös Venäjän kansalaisia teloitettiin. Sodan muut uhrit olivat lähinnä taisteluissa kaatuneita saksalaisia ja venäläisiä sotilaita.

Sisällissota syvensi Suomen kansan kahtiajakoa. Voittanut osapuoli katsoi yhteiskunnan huonoimman aineksen nousseen Venäjän tuella kapinaan laillista hallitusta vastaan, joten hävinneisiin suhtauduttiin pitkälti kriminaaleina. Ensimmäisen maailmansodan lopputulos vahvisti kuitenkin maltillisten ja laaja-alaiseen kansalliseen ajatteluun suuntautuneiden väestöryhmien asemaa yhteiskunnassa. Tämä mahdollisti hitaan eheytymisen väestöryhmien kesken.

Filosofian tohtori Aapo Roselius (s. 1975) on suomalainen vapaa historiantutkija ja tietokirjailija. Roseliuksen tutkimuskohteina on ollut erityisesti Suomen sisällissodan ja 1920- ja 1930-lukujen historia. Roselius väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2011 aiheesta Kiista, eheys, unohdus – Vapaussodan muistaminen suojeluskunnan ja veteraaniliikkeen toiminnassa 1918–1944.
Roselius sai vuoden 2017 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon yhdessä Oula Silvennoisen ja Marko Tikan kanssa suomalaista fasismia käsittelevästä vuonna 2016 julkaistusta teoksesta Suomalaiset fasistit - Mustan sarastuksen airuet. Filosofian tohtori Tuomas Tepora (s. 1978) on sujuvakynäinen uudemman sukupolven historiantutkija Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut muun muassa sodan ja tunteiden kulttuurihistoriaa, nationalismia ja ryhmäsymboleja. Teporan aiempi teos Sinun puolestas elää ja kuolla palkittiin vuoden 2011 tiedekirjana. Rikki revitty maa -teos yhdistää 2000-luvun ”uuden sotahistorian” tyylillä/keinoin Suomen sisällissodan eri näkökulmista lähes sadan vuoden aikajänteellä. ”Uuden sotahistorian” edustajien näkökulma sotaan ei ole vain kenraalien ja poliitikkojen strateginen toiminta, vaan sisällissotaa tutkitaan laajemmin, myös sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä ja kokemuksena. Menetelmä hyödyntää sosiologiaa, psykologiasta, antropologiaa ja kirjallisuudentutkimusta. Rikki revitty maa -teos sisällön monipuolisuus tasoittaa kerronnan ja kielen monipolvisuuden. Rikki revitty maa -teos edustaa historiantutkimuksessa tieteellisempää tutkimustraditiota. Kokonaisuutena kirja siis kuitenkin sopii kaikentasoisille lukijoille, jotka ovat lukeneet Suomen historian peruskysymyksistä!

Lähteet
Rikki revitty maa
Wikipedia