Talvisodan kartta 1939-1940 (Artikkeli)

Talvisodan kartta 1939-1940 (Artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

Talvisodan kartta 1939-1940
Alaotsikko: Sodan tapahtumat ja paikat kartalla
Kustantaja: Karttakeskus
Julkaistu: 2019
Sidosasu: kartta, viikattu
Kieli: Suomi

Suomen talvisodasta on kulunut 82 vuotta talvella 2022-2023. Kartalle on koottu yhteen sodan merkittävimmät tapahtumat ja paikat. Kartta ei kuvaa minkään tietyn hetken sotatilannetta, vaan kattaa koko sodan puna-armeijan hyökkäyksestä 30.11.1939 aina Moskovan rauhaan 105 päivää myöhemmin. Tärkeimmistä tapahtumista on koottu selostus kartan reunaan.

Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota. Neuvostoliitto aloitti talvisodan hyökkäämällä ilman sodanjulistusta, ja sota päättyi 105 päivää myöhemmin Moskovan rauhansopimukseen. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton 14. joulukuuta 1939. Toinen maailmansota oli alkanut kolme kuukautta aikaisemmin Saksan ja Neuvostoliiton miehitettyä Puolan. Koska länsirintamalla oli käynnissä vähätapahtumainen valesota, länsimaiden lehdistö seurasi Suomalaisten talvisotaa tarkasti. Termeistä sisu ja Molotovin cocktail tuli kansainvälisesti tunnettuja. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista (talvi 1939–1940 oli vuosisadan kylmimpiä), puna-armeijan valtavista miestappioista (126 875 kaatunutta tai kadonnutta, 188 671 haavoittunutta ja 5 000 vangittua), suomalaisten mottitaktiikasta sekä ”talvisodan hengestä”. Talvisota voidaan jakaa kahteen eri vaiheeseen: 1. Puna-armeijan hyökkäysten epäonnistuminen ja Suomen puolustusvoimien menestyksellinen torjuntataistelu joulukuussa 1939 kaikilla rintamaosuuksilla. 2. Neuvostoarmeijan suurhyökkäyksen paineen aiheuttama suomalaispuolustuksen asteittainen murtuminen Karjalankannaksen länsiosassa ja Viipurinlahdella helmi–maaliskuussa 1940. Rajallisten miehistö- ja materiaalisten resurssien vuoksi Suomen puolustusvoimien taistelukyky oli korkeimmillaan joulukuun lopussa ja, riittävien täydennysten puuttuessa, se aleni sodan loppua kohden. Puna-armeijan tilanne oli päinvastainen; sodan alussa havaittu vihollisen taistelukyvyn vakava aliarviointi ja omien kykyjen yliarviointi voitiin korjata merkittävillä resurssien lisäyksillä tammi–helmikuussa 1940. Sodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle 11 prosenttia maa-alueistaan ja toiseksi suurimman kaupunkinsa Viipurin. Talvisodan synnyttämä revanssihenki oli osaltaan viemässä Suomea jatkosotaan 1941.

Talvisodan kartta 1939-1940 -kartan pohjakarttana on kaunis aikakauden historiallinen kartta, mittakaavaltaan noin 1:1 500 000. Kääntöpuolella on tarkemmat kartat Karjalankannaksesta ja Laatokan Karjalasta. Talvisodan kartta 1939-1940 -kartta antaa hyvän kokonaiskuvan ankaran sodan tapahtumista ja se toimii hyvänä tukena myös muun sotakirjallisuuden tulkitsemisessa. Kokonaisuutena kartta sopii kaikentasoisille lukijoille: havainnollisuudessaan ja yleistajuisuudessaan myös sotahistoriaan perehtymättömille. Talvisodan kartta 1939-1940 -kartta tukee erittäin hyvin talvisodan historiateosten oheislukemistona. Huomattavaa on, että kartan täydellinen käyttäminen vaatii isomman pöydän!

Lähteet
Talvisodan kartta 1939-1940
Wikipedia