Sturmbock (Artikkeli)

Sturmbock (Artikkeli)  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Sturmbock  

Alaotsikko: Tutkimusmatka lapin sodan linnoitteisiin  

Kirjailija: Aleksi Rikkinen ja Emil Kastehelmi  

Kuvittaja: Tommi Tukiainen  

Kustantaja: Otava  

Julkaistu: 2022  

Sidosasu: Sidottu  

Kieli: Suomi  

Sivuja: 324  

 

Poikkeuksellinen tietokirja Lapin sodan suurimmasta puolustuslinjasta. Saksa rakensi vuonna 1944 Käsivarren Lappiin massiivisen puolustuslinjan turvaamaan Saksan asemaa arktisella alueella. Vankityövoiman avulla tuntureille nousi vahva linnoitus Lapin sodan tuhansille saksalaissotilaille. Sodan jälkeen Sturmbock-linja kasvoi umpeen ja unohtui, kunnes nuoret historiantutkijat Kastehelmi ja Rikkinen ryhtyivät selvittämään sen salaisuuksia perusteellisin maastotutkimuksin ja arkistoista löytyvien lähteiden avulla. Runsaasti kuvitettu tietoteos paneutuu puolustuslinjan syntyyn ja merkitykseen. Lisäksi se kertoo ainutlaatuisella tavalla tutkimusmatkasta pohjoisen erämaihin ja historiaan.  

 

Lapin sota käytiin osana toista maailmansotaa Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945. 4. syyskuuta 1944 sovittuihin jatkosodan aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta 15. syyskuuta 1944 mennessä. Saksan ja Suomen välillä puhkesi Lapin sota. Saksalaiset katsoivat tärkeimmiksi tavoitteikseen Petsamon nikkelikaivosten tuotannon turvaamisen itselleen ja Pohjois-Norjassa olevien joukkojensa paluureitin varmistamisen. Saksalaisjoukot ryhmittyivät uudelleen ja ryhtyivät vetäytymiseen ennalta valmistellun operaatio Birken mukaisesti. Armeija vetäytyi taistellen suomalaisjoukkojen tieltä pohjoiseen turvautuen samalla poltetun maan taktiikkaan. Talvella sota muuttui asemasodaksi Käsivarressa, kunnes viimeisetkin saksalaisjoukot huhtikuun lopussa 1945 vetäytyivät Norjan puolelle. Varsinaista sodanjulistusta ei antanut kumpikaan osapuoli. Suomessa Paasikiven hallitus totesi maaliskuussa 1945 sotatilan vallinneen 15. syyskuuta 1944 lähtien ja vasta vuonna 1954 Tuomiojan hallitus totesi, että sotatila oli päättynyt.

 

Sturmbock on Kaaresuvannossa Käsivarren-Lapin poikki kulkeva saksalaisten vuosina 1942–1944 rakentama puolustusasema ja linnoitus. Asema kuului operaatioon, jonka peitenimi oli Operaatio Birke, ja siihen kuului tai oli suunniteltu useita muitakin asemia. Puolustusketjun tarkoitus oli suojata Norjan puolella kulkeva Saksan Ruijan-joukkojen ainoa mahdollinen vetäytymistie etelään, Valtakunnantie 50. Rakentaminen aloitettiin 1. elokuuta. Karesuvannon asemaa rakensi noin 2 000–3 500 miestä, mukana sotilas- ja työorganisaation Organisation Todtin Skandinavian osaston Einsatzgruppe Wikingin yksiköitä, muun muassa 750 puolalaista rakennusmiestä.[1] Noin puolet työvoimasta, parituhatta henkeä, oli pakkotyöhön määrättyjä neuvostoliittolaisia sotavankeja. Norjan yhteyttä turvaavan Sturmbock-asemaa rakennettiin kunnes 7. vuoristodivisioona miehitti asemat 25. lokakuuta. Tuolloin valmiina oli 311 puolustuskorsua ja keskeneräisenä 339 korsurakennelmaa. Asemiin asettautuneet joukot jatkoivat vielä linnoitustöitä. Saksalaisten vetäytyessä Lapista XVIII vuoristoarmeijakunta määrättiin siirtymään Rovaniemen ja Muonion kautta Sturmbock-asemaan turvaamaan tieyhteyttä Norjaan. Puolustusasemissa oli 800 konekivääriä, 100 kranaatinheitintä, yli 160 tykkiä ja ammusvarasto koko talven tarpeiksi. Vetäytyvät joukot miehittivät aseman 25. marraskuuta 1944. Asemista poistuttiin vasta asemasotavaiheen jälkeen 10. tammikuuta 1945. Joukot suojasivat Norjan Ruijaan sijoitettujen saksalaisjoukkojen peräytymistien etelään pitkin Valtakunnantie 50:ä. 

 

Sotilaiden lisäksi saksalaiset toivat Norjan kautta rakentajiksi venäläisiä ja puolalaisia sotavankeja. Heidän kohtalostaan ei ole tietoa, sillä saksalaisten oletetaan tuhonneen arkistonsa. Vetäytymisvaiheessa suomalaiset eivät hyökänneet sinne vaan jäivät lähellä olevaan Markkinan kylään. Sotavankien kohtalosta on esitetty arvailuja. Paikallisväestön kertomaan mukaan heitä olisi teloitettu ja haudattu suohon ja huoltoteiden alle, ja viimeiset olisi teloitettu Norjan puolella. Sotahistorioitsija Sampo Ahtokaan ei ole löytänyt tietoa, mutta hän on kuitenkin sitä mieltä, ettei joukkoteloituksia tehty vaan vangit vapautettiin kun Saksa antautui. On myös arveltu monien kuolleen nälkään, kun saksalaisilla ei ollut halua ruokkia ylimääräistä väkeä.  

 

Sturmbock  -teos on ulkoisesti silmää hivelevän kaunis teos, joka on sisällöltään informatiivinen ja Lapin sodan suurin puolustuslinjan historia on tuotu kiitettävän laajasti esille. Asiantunteva teksti ja mielenkiintoinen kuvitus ovat hyvin tasapainossa ja tukevat teoksen lukemista. Kokonaisuutena Sturmbock  -teos sopii kaiken tasoisille lukijoille: havainnollisuudessaan ja yleistajuisuudessaan myös sotahistoriaan perehtymättömille ja matkalle Lappiin mukavasti mukaan otettavaksi.

 

Lähteet 

Sturmbock 

Wikipedia