Lunastamaton Viena (artikkeli)

Lunastamaton Viena (artikkeli)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lunastamaton Viena
Alaotsikko: Suomalaiset siirtomaaherroina 1918–1920
Kirjailija: Pekka Nevalainen
Kustantaja: SKS Kirjat
Sarja: Kirjokansi (osa 306)
Julkaistu: 2022
Sidosasu: nidottu
Kieli: Suomi
Sivuja: 362

Heimosotien vuodet Vienassa 1918-1920. Suomen ensimmäinen heimosotaretki suuntautui Vienaan keväällä 1918. Kesästä 1919 kesään 1920 suurimmat osat Vienasta, itäisiä kuntia lukuun ottamatta, muodostivat Suomen epävirallisen siirtomaan. Taloudellisen hyötymisen lisäksi suomalaiset suunnittelivat alueen monipuolista kehittämistä - rajantakaiset laulumaat piti nostaa kehitysmaasta modernille 1920-luvulle. Lunastamaton Viena on kokonaisselvitys tapahtumista Vienan Karjalassa vuosina 1918-1920. Teos tarjoaa uuden näkökulman irredenta-aikaan ja Suomen idänpoliittisiin tavoitteisiin Vienassa.

Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922. Suomen valtio ei virallisesti ollut retkien osapuoli, mutta vapaaehtoisia oli sodissa mukana yhteensä noin 9 000 henkeä. Monen heistä motiivina oli heimoaate, antibolševismi, Suur-Suomi-aate tai vain puhdas seikkailun halu. Heimosodissa menehtyi noin 660 suomalaista vapaaehoista. Sotien aikana Suomeen liittyi alueita, mutta vain Viron vapaussota oli tuloksellinen, sen seurauksena Viro itsenäistyi. Vienan ja Aunuksen heimosotien aikana 1918 ja 1919 Repolan ja Porajärven pitäjät liittyivät Suomeen ja inkeriläisten kansannousun yhteydessä Kirjasalon tasavalta oli hetken inkeriläisten hallussa. Sodat loppuivat Tarton rauhaan 1920 lukuun ottamatta itäkarjalaisten kansannousua, johon osallistui myös suomalaisia vapaaehtoisia. Sotien jälkeen Suomeen pakeni itäkarjalaisia ja inkeriläisiä yhteensä vajaa 20 000. Tämän vaikutuksesta muodostettiin Akateeminen Karjala-seura maanpuolustus- ja heimohengen ylläpitämiseksi, itäkarjalaisten auttamiseksi ja Suur-Suomi-aatteen säilyttämiseksi. Itä-Karjalan kysymys hiersi Suomen ja Neuvosto-Venäjän välejä 1920-luvun alkupuolella.

Heimosodat alkoivat 10. maaliskuuta 1918 (Vienan retket vuonna 1918), kun Kurt Martti Walleniuksen joukot ylittivät Pohjois-Vienan rajan Kuusamosta ja Kuolajärveltä käsin, mutta juuttuivat rajan tuntumaan. Etelämpänä Carl Wilhelm Malmin joukot ylittivät rajan 21. maaliskuuta ja etenivät aina Vienan Kemin tuntumaan. Suomalaiset hyökkäsivät 10. huhtikuuta Vienan Kemiä vastaan, mutta luultua suurempi vihollinen löi heidät takaisin. Heinäkuussa Malmin retkikunnan ja sen johtajuuden korvasi Toivo Kuisman retkikunta. Ison-Britannian harjoittama propaganda ja elintarvikeapu sai itäkarjalaiset kääntymään suomalaisia vastaan. Iso-Britannia asettui Suomea vastaan katsoessaan Suomen olevan Saksan vasalli. Köyhällä Suomella ei ollut tarjota karjalaisille kuin heimohenkeä. Karjalaiset kannattivat brittien kouluttamaa ja varustamaa karjalaisten omaa Karjalan rykmenttiä, joka pakotti Kuisman retkikunnan takaisin Suomen puolelle. Viron vapaussotaa (vuosina 1918–1920) on suomalaisten puolelta pidetty osana heimosotia. Vuodenvaihteessa 1918–1919 vapaaehtoisia alettiin laivata Viroon. Siihen osallistui suomalaisia vapaaehtoisia virolaisen everstin Hans Kalmin Pohjan poikien ja ruotsalaisen majuri Martin Ekströmin I Suomalaisen Vapaajoukon riveissä. Aunuksen retkikunta (1919) oli heimosodista suurin ja tunnetuin. Osittain Viron vapaussodan menestyksen ja aunuslaisten liittymishalukkuuden innoittamina vapaaehtoisista koottu joukko ylitti rajan 21. huhtikuuta 1919 Gunnar von Hertzenin johtamana ja valtasi nopeasti Aunuksen kaupungin ja eteni Petroskoin edustalle. Toiveina oli nostattaa aunuslaiset kapinaan suomalaisten puolelle, mutta innostus oli vähäistä. Kesäkuun lopulla liian vähäiset joukot perääntyivät takaisin rajan taakse. Pienin joukoin tehty retki Petsamoon huhtikuun lopulla 1918 päätyi mieshukan jälkeen vetäytymiseen Norjaan. Toinen joukko palasi keväällä 1920 ja miehitti alueesta osan, mutta joutui taas vetäytymään Muurmanskissa kootun punaisen suksipataljoonan vuoksi. Inkeriläisten kansannousu (1919) kansannousu oli sarja kapinoita vuosina 1918–1920 ja Inkerinmaan yritys saavuttaa itsenäisyys. Kansannousu alkoi kapinoina 1918 Suomen ja Venäjän sisällissodan aiheuttaman sekavan tilanteen aikana. Suomalaisen Yrjö Elfvengrenin johtama Pohjois-Inkerin rykmentti piti vuoteen 1920 hallussaan muutamia kyliä Pohjois-Inkerissä (Kirjasalon tasavalta). Kapinoiden jälkeen Suomeen siirtyi joitakin tuhansia inkeriläisiä rankaisuretkien pelossa. Itäkarjalaisten kansannousun (vuosina 1921–1922) syinä olivat itäkarjalaisten vuoden mittainen kokemus bolševikkien vallasta ja elintarvikepulasta, heimoaktivistien halu korjata ”häpeärauhan” eli Tarton rauhan tuloksia ja Suomessa maanpaossa olevien itäkarjalaisten kaipuu kotiin. Ukki Väinämöisen (Vaseli Levonen) ja Jalmari Takkisen johtama 2500 metsäsissin kansannousu, jossa oli päällystötehtävissä noin 500 suomalaista vapaaehtoista, sai haltuunsa syksyyn 1921 mennessä merkittävän osan Vienan Karjalaa, mutta murtui 20 000 miehen neuvostojoukon voimasta. Kansannousun loppuvaiheessa Suomeen saapui noin 12 000 itäkarjalaista pakolaista.

FT Pekka Nevalainen (1959-2021) oli Suomen historian dosentti, historiantutkija ja palkittu tietokirjailija. Tämä postuumisti julkaistava Lunastamaton Viena -teos jäi hänen viimeisekseen. FT Pekka Nevalaisen kirjoittama teos on selkeästi kirjoitettua kieltä. Lunastamaton Viena teoksessa kerrotaan Suomalaisten käymistä heimosodista Vienan alueella vuosina 1918-1920 ja niiden taustalla vaikuttaneesta Suur-Suomi aatteesta ja Vienasta Suomen epävirallisena siirtomaana vuosina 1918-1920. Suur-Suomea rakennettiin heimosodissa ja siinä haluttiin yhdistää kaikki itämerensuomalaiset kansat yhdeksi suureksi suomensukuisten valtioksi. FT Pekka Nevalaisen kirjoittama teos on sisällöltään hyvin informatiivinen ja edustaa historiantutkimuksessa vankempaa tieteellistä tutkimustraditiota. Vienan alueen heimosotien taustaa ja tapahtumia kartoitetaan teoksessa kokonaisvaltaisesti, uudella näkökulmalla pintaa syvemmältä ja se asettuu Suomen historian kehyksiin. Lunastamaton Viena -teos täyttää paikkansa historiantutkimusten joukossa.

Lähteet
Lunastamaton Viena
Wikipedia