Suursaaresta Petsamoon (artikkeli)

Suursaaresta Petsamoon (artikkeli) 

Suursaaresta Petsamoon

Alaotsikko: pakkoluovutettua Suomea TK-kuvaajien ikuistamana 

Toimittaja: Juha Vartiainen 

Kustantaja: Alfamer 

Sarja: Alfamer 

Sidosasu: sidottu 

Julkaistu: 2016 

Kieli: suomi 

Sivuja: 176 

Kohtalon vuosina 1939-1944 Suomen armeijan Tiedotuskomppanioiden kuvaajat kulkivat joukkojen mukana tallentaen varsinaisten tehtäviensä ohella myös maisemia, rakennuksia, miljöitä ja ihmistenelämää sodan keskellä. Kirjan runsas kuvitus on pääosin jatkosodan ajalta, ja siitä syystä pakkoluovutettu Suomi näyttäytyy näillä sivuilla venäläisten jäljiltä, sodan arpeuttamana. TK-kuvaajien filmeille piirtyivät muun muassa luovutettaviksi joutuneet Karjalan pitäjät ja Petsamon lääni sekä osittain rajan taakse jääneet alueet Sallasta ja Kuusamosta. Karjalasta jäi kaikkiaan 39 kuntaa kokonaan luovutetuille alueille: Antrea, Harlu, Heinjoki, Hiitola, Impilahti, Jaakkima, Johannes, Kanneljärvi, Kaukola, Kirvu, Kivennapa, Koiviston mlk., Kuolemajärvi, Kurkijoki, Käkisalmen mlk, Lavansaari, Lumivaara, Metsäpirtti, Muolaa, Pyhäjärvi Vpl, Rautu, Ruskeala, Räisälä, Sakkola, Salmi, Seiskari, Soanlahti, Sortavalan mlk, Suistamo, Suojärvi, Suursaari, Terijoki, Tytärsaari, Uusikirkko, Valkjärvi, Viipurin mlk., Vuoksela, Vuoksenranta ja Äyräpää. Samalla menetettiin Viipurin, Sortavalan ja Käkisalmen kaupungit sekä Koiviston ja Lahdenpohjan kauppalat. Lisäksi Moskovan välirauhansopimuksessa Neuvostoliitolle joutui luovuttamaan osan alueistaan 21 kuntaa. Luovutetut alueet (myös pakkoluovutetut alueet tai menetetyt alueet) tarkoittavat alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944. Luovutetut alueet käsittivät noin kymmenesosan pinta-alasta, joka oli Suomessa vuosina 1920–1940 ja alueilla asui yli 400 000 asukasta eli 11 % silloisen maan väkiluvusta. Osa luovutetuista alueista tyhjennettiin suomalaisasukkaista jo syksyllä 1939 sodan vaaran takia. Suurin osa tyhjennettiin talvisodan puhjettua alkutalvesta 1939 tai rauhanteon jälkeen keväällä 1940. Jatkosodan aikana suomalaisia palasi asumaan takaisin vallatuille alueille, mutta ne tyhjennettiin uudestaan suomalaisjoukkojen perääntyessä kesällä ja syksyllä 1944. Luovutetuilta alueilta evakuoidut suomalaiset eli siirtoväki hakeutuivat tai sijoitettiin eri puolille Suomea. 

Talvisodan päättäneen, vuoden 1940 maaliskuussa solmitun Moskovan rauhan mukaan Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle neljä aluetta: 1. Karjalan historiallisen maakunnan itäpuoli (Karjalankannaksen pohjoisosa sekä sen ja nykyrajan välinen alue sekä Laatokan Karjala, johon kuului myös ortodoksinen Raja-Karjala). 2. Suomenlahden ulkosaaret. 3. Kuusamon ja Sallan itäosat. 4. Petsamon koillisosa: sisältäen myös Kalastajasaarennon luoteisosan ja Keskisaarennon suuremman osan (edustan Heinäsaaret pysyivät Suomessa). 

Jatkosodan vuoden 1944 syyskuussa päättäneen Moskovan välirauhansopimuksen mukaan suomalaisjoukot joutuivat vetäytymään kansainvälisesti tunnustetun vuoden 1940 rajan taakse. Moskovan välirauhansopimuksen 1. artiklan mukaan Suomi joutui luopumaan vielä kahdesta alueesta (Moskavan rauhassa 1940 luovutettujen lisäksi): 1. Petsamon alue. 2. Jäniskosken–Niskakosken alue (myynti Saksasta peräisin olleen omaisuuden luovuttamisen vastikkeeksi vuonna 1947). Luovutettu Karjala tarkoittaa talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle luovuttamista alueista sitä, joka käsitti noin puolet silloisen Karjalan historiallisen maakunnan alueesta. 

Luovutetun Karjalan alue sisälsi kolme kaupunkia eli Viipurin, Sortavalan ja Käkisalmen sekä kaksi kauppalaa, Koiviston ja Lahdenpohjan. Lisäksi alueella oli 37 maalaiskuntaa kokonaan sekä osia 20 kunnasta. Karjalasta luovutetun alueen koko oli noin 24 700 neliökilometriä, noin kymmenesosa koko maan pinta-alasta. Yhteensä lähes 450 000 alueen asukasta, joista pääosa oli Suomen karjalaisia, menetti kotiseutunsa ja maaomaisuutensa. Muun Suomen alueelle joutui siirtymään Karjalankannakselta noin 301 000 suomalaista sekä Laatokan Karjalan ja Raja-Karjalan alueilta noin 140 800. Siirtoväkeä oli 12 prosenttia kaikista Suomen asukkaista ja se asutettiin Suomessa kaikkialle maahan suurelta osin Pohjois-Suomea ja rannikon ruotsinkielisiä seutuja lukuun ottamatta. Niin mittavan joukon sijoittaminen oli varsin suuri operaatio sodan runtelemassa maassa. 

Suursaaresta Petsamoon -teos on ulkoisesti silmää miellyttävä tietoteos, joka on sisällöltään informatiivinen ja pakkoluovutetun alueen kunnat kuvina ja niiden esittely tekstein on tuotu kiitettävän laajasti esille. Asiantunteva teksti ja kattava SA-kuva arkistosta koottu kuvitus ovat hyvin tasapainossa ja tukevat teoksen lukemista (tai vaikka käyttämistä matkalukemisena/matkaoppaana). Teoksessa on lukijalle yksityiskohtainen sisällysluettelo, joka auttaa löytämään etsityn paikan teoksesta. Suursaaresta Petsamoon -teos esittelee kaiken kaikkiaan 39 luovutettua Karjalan kuntaa ja osin Sallan/Petsamon alueet Suomen sotiin 1939-1945 liittyen (talvisota 1939-1940, jatkosota 1941-1944 ja lapin sota 1944-1945). SA-kuva-arkiston lukuisat paikkoihin liittyvät kuvat tuovat autenttisuutta ja antavat kiitettävän nostalgisen lukuelämyksen menetettyihin alueisiin liittyen. Kokonaisuutena Suursaaresta Petsamoon -teos sopii kaiken tasoisille lukijoille: havainnollisuudessaan ja yleistajuisuudessaan myös sotahistoriaan perehtymättömille ja matkalle mukavasti mukaan otettavaksi. 

Lähteet 

Suursaaresta Petsamoon 

Wikipedia