Talvisodan tuntematon sankari (artikkeli)

Talvisodan tuntematon sankari (artikkeli) 

Talvisodan tuntematon sankari 

Alaotsikko: Kenraali w. e. tuompon tie jääkäristä maanpakolaiseksi 1893–1957 

Kirjailija: Martti Turtola ja Mari Ahokas 

Kustantaja: Otava 

Julkaistu: 2021 

Sidosasu: sidottu 

Kieli: Suomi 

Sivuja: 431 

Mannerheimin luottokenraalin dramaattinen elämä. Jääkärikenraali Wiljo Tuompo lähti nuorukaisena sotilasoppiin Saksaan. Talvisodassa hän ansioitui Pohjois-Suomen ryhmän sankarillisena komentajana. Kunnian taistelumenestyksistä kaappasivat kuitenkin toiset kenraalit. Jatkosodassa Tuompo joutui tyytymään Päämajan esikuntamieheksi, ja sodan päätyttyä Mannerheim määräsi hänet pakenemaan perheineen Ruotsiin. Miksi Marski antoi pakokäskyn? Millainen mies oli valvontakomission sotarikolliseksi listaama Tuompo, talonpoikaissuvun perillinen? 

Viljo (Wiljo) Einar Tuompo (s. 23. syyskuuta 1893 Pornainen – k. 25. marraskuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraali, Pohjois-Suomen Ryhmän komentaja talvisodassa ja Päämajan komento-osaston päällikkö jatkosodassa. Tuompo lähti ensimmäisten vapaaehtoisten joukossa Saksaan Pfadfinder-kurssille, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 27. helmikuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 2. komppaniaan. Myöhemmin hänet sijoitettiin Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan. Pataljoonasta hänet komennettiin kesäkuussa vuonna 1915 etappitehtäviin ensin Tukholmaan ja edelleen Haaparannalle, jossa hän toimi etappiaseman hoitajana ensin yhdessä jääkäri Kaarle Heikki Kekonin kanssa. Marraskuun lopulla Tuompo toimi hoitajana hetken yksin, kunnes hänen seuraansa liittyi muun muassa jääkäri Oiva Willamon. Takaisin Saksaan komppaniaansa hän palasi 8. tammikuuta 1916. Hän osallistui ensimmäisen maailmansodan taisteluihin Saksan itärintamalla Missejoella, Riianlahdella ja Aa-joella. Tuompo suoritti vuonna 1917 Libaussa järjestetyn sotakoulun A-kurssin ja osallistui Suomalaisen sotilaskäsikirjan toimitustyöhön. 

Sisällissodan jälkeen hänet komennettiin Yleisesikuntaan, sieltä 2. divisioonaan esikuntapäälliköksi ja edelleen Savon jääkärirykmenttiin pataljoonankomentajaksi. Polkupyöräpataljoona 2:n komentajan paikalta hän palasi yleisesikuntaan ulkomaanosastolle. Vuonna 1927 hän sai johtoonsa Pohjois-Savon rykmentin ja seuraavana vuonna Suomen valkoisen kaartin. Vuodesta 1929 Tuompo oli jälleen Yleisesikunnassa komento-osaston päällikkönä, ja hän hoiti myös Yleisesikunnan päällikön tehtäviä sekä vuonna 1935 Rajavartiostojen päällikkyyttä. Tuompo oli talvisodassa Pohjois-Suomen ryhmän komentajana suoraan ylipäällikön alaisuudessa. Komentopaikkana oli Kajaani. Hän on kuvannut rintamanosan tapahtumia artikkelissaan kokoomateoksessa Kunnia – Isänmaa (1940). Jatkosodassa Tuompo oli Mikkelissä nykyisessä Päämajakoulussa, entisessä kansakoulussa toimineen Päämajan komento-osaston päällikkönä. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi 1941. 

Kenraali Tuompo lähti perheensä kanssa Ruotsiin lokakuun lopussa 1944. Helmikuussa 1945 hänet määrättiin ylipäällikön käskyllä tutustumaan kolmen kuukauden ajan Ruotsin sotilaskoulutukseen. Näin hänellä oli laillinen syy pysytellä ulkomailla. Tuompo sai omasta pyynnöstään eron puolustusvoimista heinäkuussa 1945. Hän palasi Suomeen 1948, jolloin Punainen Valpo pidätti hänet heti Suomeen saavuttuaan. Valpo kuulusteli häntä viiden päivän ajan. Sen jälkeen hän pääsi vapaaksi, kun mitään syytä pidätykseen ei kyetty löytämään. Sen jälkeen Tuompo toimi Kansallis-Osake-Pankin palveluksessa pankinjohtajana. 

Sotahistorian professori emeritus Martti Turtola on Suomen arvostetuimpia historiantutkijoita. Martti Turtola (s. 16. marraskuuta 1947, Tampere) on valtiotieteiden tohtori, Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentti ja Helsingin sekä Turun yliopistojen dosentti. Vuosina 2001–2005 hän oli Suomen Viron-instituutin johtaja Tallinnassa ja sitä ennen muun muassa Helsingin yliopiston viestintäpäällikkö ja Kouvolan Sanomien päätoimittaja. Turtolan laajaan kirjalliseen tuotantoon kuuluu muun muassa useita elämäkertateoksia sodan ajan huomattavimmista suomalaisista upseereista. Turtolan setä oli eversti Jussi Turtola, jonka kohtaloa Kiestingin motissa hän on käsitellyt kirjassaan “Kyllä täällä kaatuakin voidaan: suomalainen upseerikohtalo 1941”. Talvisodan tuntematon sankari -teos on ulkoasultaan selkeä ja varsin näppärän kokoinen. Martti Turtolan ja Mari Ahokkaan kirjoittaman teoksen sisältö on hyvin tasapainossa. Pienenä puutteena Talvisodan tuntematon sankari -teoksen kuvitus olisi voinut olla huomattavasti laajempi, nyt mukana olevat kuvat ovat toki kertovia mutta ajallisesti kohtuullisen hajallaan. Turtolan ja Ahokkaan kirjoittama teos edustaa historiantutkimuksessa tieteellisen tutkimustradition suuntausta. Talvisodan tuntematon sankari -teos täyttää hyvin paikkansa historiantutkimusten joukossa, tuoden oman inhimillisen näkökulmansa päämajan komento-osaston päällikköön ihmisenä ja sotilasjohtajana. 

Lähteet

Talvisodan tuntematon sankari 

Wikipedia