Suurimmat suomalaiset kautta aikojen (artikkeli)

Suurimmat suomalaiset kautta aikojen (artikkeli) 

Suurimmat suomalaiset kautta aikojen 

Kirjailija: Robert Brantberg 

Kustantaja: readme.fi 

Julkaistu: 2019 

Sidosasu: sidottu 

Kieli: Suomi 

Sivuja: 504 

Teos kertoo suurista suomalaisista kautta aikojen. Johdantona teokseen on muutama legenda Suomen varhaishistoriasta. Varsinaiset pienoiselämäkerrat alkavat 1300-luvun suomalaisista piispoista, muista kirkonmiehistä ja rälssimiehistä. Uudelta ajalta mukana on piispojen ja rälssimiesten lisäksi humanisteja, valtaneuvoksia ja sotapäälli-köitä. Autonomian ajalta (1809-1917) löytyy myös ruukinpatruunaa, kansatieteilijää sekä taiteilijaa ja kirjailijaa. Kirja painottuu 1800-1900 -lukujen vaikuttajiin. Edellisten lisäksi kirjassa esitellään muun muassa akateemikko-ja, teollisuusmiehiä, tiedemiehiä, poliitikkoja, säveltäjiä, arkkitehteja, muotoilijoita, nobelisteja, urheilijoita, elokuvaohjaajia, näyttelijöitä, muusikoita, laulajia, kapellimestareita ja vaatesuunnittelijoita. Mukana muun muassa: • Väinämöinen • Piispa Maunu II Tavast (1357-1452) • Mikael Agricola (1510-1557) • Georg Magnus Sprengtporten (1740-1819) • Sara Wacklin (1790-1846) • Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) • Aurora Karamzin (1808-1902) • Aleksis Kivi (1834-1872) • Jean Sibelius (1865-1957) • Gustaf Mannerheim (1867-1951) • Juho Kusti Paasikivi (1870-1956) • Paavo Nurmi (1897-1973) • Tauno Palo (1908-1982) • Armi Kuusela (s. 1934) • Matti Nykänen (1963-2019) • Teemu Selänne (s. 1970) 

Carl Gustaf Emil Mannerheim (s. 4. kesäkuuta 1867 Askainen – k. 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli kuudes Suomen tasavallan presidentti (1944–1946), Suomen marsalkka ja yksi itsenäisen Suomen historian keskeisistä henkilöistä. Hän myös palveli lähes kolmekymmentä vuotta Venäjän keisarikunnan armeijassa, jossa osallistui Venäjän–Japanin sotaan ja ensimmäiseen maailmansotaan. Hän toimi ylipäällikkönä jokaisessa Suomen itsenäisyyden ajan neljässä sodassa (Vapaussota 1918, Talvisota 1939-1940, Jatkosota 1941-1944 ja Lapin sota 1944-1945) sekä jälkimmäisenä valtionhoitajana Vapaussodan jälkeen. Talvisodan syttyessä 30. marraskuuta Mannerheimista tuli puolustusvoimien ylipäällikkö ja hän perusti päämajansa Mikkeliin. Esikuntapäällikökseen Mannerheim nimitti kenraaliluutnantti Lennart Oeschin. Operatiivisista suunnitelmista vastasi kuitenkin päämajamestarina toiminut eversti Aksel Airo. Mannerheimin läheinen ystävä, kenraaliluutnantti Rudolf Walden toimi päämajan edustajana hallituksessa, jonka jättäessä toimensa Waldenista tuli puolustusministeri toimien aina vuoden 1944 lopulle saakka. Mannerheim jatkoi joukkoja komentavana ylipäällikkönä myös talvisodan jälkeisen välirauhan aikana ja koko jatkosodan, josta ajasta hän vietti suurimman osan Mikkelissä ja teki ajoittain tarkastuksia rintamalla. Jatkosodan lopulla elokuussa 1944 Mannerheimistä tuli presidentti. Mannerheimista tuli eduskunnan säätämällä poikkeuslailla presidentti 4. elokuuta 1944. Presidentti Mannerheim sanoutui irti presidentti Rytin allekirjoittamasta erillisrauhan solmimisen kieltävästä sopimuksesta ja suostui aselepoon Neuvostoliiton kanssa. Mannerheimin nauttiman luottamuksen katsottiin varmistavan, ettei Neuvostoliiton kanssa käytyjä neuvotteluja pidettäisi petoksena. Lisäksi uskottiin, että Mannerheimin presidenttiys saisi koko armeijan varmasti noudattamaan rauhansopimusta. Syyskuussa 1944 Suomi solmi Moskovan välirauhan Neuvostoliiton ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. Tämän jälkeen alkoivat sotatoimet saksalaisten joukkojen häätämiseksi Lapista. Välirauhan solmimisen jälkeen Mannerheim pyrki löytämään Suomen kannalta edullisen ulkopoliittisen ratkaisun. Marsalkka Mannerheim kuoli 83-vuotiaana Lausannessa, Sveitsissä 27. tammikuuta 1951 klo 23.30 (Suomen aikaa 28. tammikuuta 1951 klo 00.30). Kun kuolinsanoma oli saapunut Suomeen, presidentti Paasikivi kertoi radiossa Suomen kansalle Mannerheimin kuolemasta sanoen, että ”yksi Suomen historian suurimmista miehistä ja loistavimmista hahmoista” oli mennyt pois. Mannerheimin arkku saapui Helsinki-Malmin lentoasemalle 2. helmikuuta, minkä jälkeen yleisöllä oli tilaisuus käydä Helsingin tuomiokirkossa osoittamassa kunnioitustaan kahden vuorokauden ajan. Mannerheim siunattiin Hietaniemen sankarihautausmaahan 4. helmikuuta kaikin kunnianosoituksin. 

Robert Georg Brantberg (s. 1950, Helsinki) on sotahistorian alalla paljon julkaissut suomalainen tietokirjailija. Erityisen tunnetuksi ovat tulleet hänen Mannerheim-sarjansa ja kenraalielämäkertansa. Sotasankari.fi-sivuston äänestyksessä on Brantbergin kirjoista valittu vuoden sotakirjaksi Kaukopartioritari vuonna 2009, Arnold Majewski – Rukajärven legenda vuonna 2013 ja Tiedustelueversti Reino Hallamaa – Voiton avaimet vuonna 2014. Suurimmat suomalaiset kautta aikojen -teos on sopivan helppolukuista kieltä. Robert Brantbergin kirjoittama teos on sisällöltään sopivan informatiivinen ja suurimpien suomalaisten henkilöiden elämäntarinat on tuotu elävästi esille. Teos painottuu selvästi 1900-luvun henkilöihin, olihan vuosisata merkittävä maamme historiassa. Suurimmat suomalaiset kautta aikojen -teoksessa löytyy jokaisesta henkilöstä vapaammat kuvailut, jotka sisältävät henkilön esittelyn, syntymätiedot ja mistä esitelty henkilö ehkä parhaiten muistetaan. Robert Brantbergin teoksessa yhdistyy siten sujuvasti henkilö- ja sotahistoriatiedon yhdistelmä, edustaen kuitenkin historiantutkimuksessa enemmän vapaampaa ja kuvailevampaa tutkimustraditiota. Suurimmat suomalaiset kautta aikojen -teos täyttää siten paikkansa elämänkertakirjojen joukossa. 

Lähteet: 

Suurimmat suomalaiset kautta aikojen 

Wikipedia