Sankarihauta on hauta, johon on haudattu sodassa, suoraan sodan seurauksena tai sotatoimialueella kuolleita sotilaita ja heidän palvelustoimiinsa rinnastettavia eli sankarivainajia. Sankarihaudoista on käytetty Suomessa myös muita nimityksiä, kuten veljeshauta Venäjän esimerkin mukaan. Suomen itsenäisyyden ajan sankarihautoja ovat sisällissodan (1918) molempien osapuolten kaatuneiden, teloitettujen ja vankileireillä kuolleiden haudat sekä talvi-, jatko- ja Lapin sodan (1939 – 45) vuoksi kuolleiden suomalaisten haudat. Joillakin Suomen sankarihaudoilla on virallinen valtiollinen tunnustus. Niitä hoidetaan ja ylläpidetään julkisen vallan palveluna, jotta estettäisiin niiden hävittäminen hoitamattomina tavanomaisessa järjestyksessä. Se, että Suomen sankarihaudat sijaitsevat yleisten hautausmaiden yhteydessä vainajien kotipaikkakunnilla, johtuu sisällissodan aikaisesta tavasta lähettää vainajat haudattavaksi kotiseudulleen, mikä jatkui toisen maailmansodankin aikana. Oulussa sotien 1939–1945 sankarihauta-alue sijaitsee Oulun hautausmaan vanhimman osan kupeessa Kajaanintien varressa. Alueelle on haudattu 456 sodissa kaatunutta ja edellisten lisäksi yksityishautoihin on haudattu 22 sankarivainajaa. Yksityishautaan on muun muassa haudattu kenraali Hjalmar Siilasvuo, joka on haudattu Oulun hautausmaalle sankarihauta-alueen välittömään läheisyyteen. Oulun sankarihauta-alueen Sankaripatsaan “Taistelu on päättynyt” on veistänyt kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen. Patsas paljastettiin vuonna 1952. Sankarihauta-alueen ovat suunnitelleet Tarja Salmio-Toiviainen ja Esko Toiviainen.
Isänmaan puolesta 1939-1945 -teos on ulkoisesti silmää hivelevän kaunis teos, joka on sisällöltään informatiivinen ja sankarihaudat ja -muistomerkit ja niiden historia on tuotu kiitettävän laajasti esille. Asiantunteva teksti ja kattava kuvitus ovat hyvin tasapainossa ja tukevat teoksen lukemista. Teoksessa on lukijalle yksityiskohtainen sisällysluettelo ja lopussa kirjallisuusluettelo, jotka auttavat löytämään etsityn paikan ja paikkakunnan teoksesta. Isänmaan puolesta 1939-1945 -teos esittelee kaiken kaikkiaan 119 sankarihautausmaata ja -muistomerkkiä Suomen sotiin 1939-1945 liittyen (talvisota 1939-1950, jatkosota 1941-1944 ja lapin sota 1944-1945). Suomen sankarihautausmaiden ja -muistomerkkien historiasta ja kehityksestä vuodesta 1918 on teoksessa omat lukunsa ja jokaisesta esitellystä paikkakunnasta on värikuvat (sankarihauta ja -muistomerkki), tiivis historiallinen esittely ja etenkin SA-kuva-arkiston lukuisat paikkakuntiin liittyvät sotakuvat tuovat autenttisuutta käydyistä sodista. Myös vapaaehtoinen maanpuolustustyö saa oman lukunsa Vartiaisen teoksessa. Kokonaisuutena Isänmaan puolesta 1939-1945 -teos sopii kaiken tasoisille lukijoille: havainnollisuudessaan ja yleistajuisuudessaan myös sotahistoriaan perehtymättömille ja matkalle mukavasti mukaan otettavaksi.
Kommentit
Lähetä kommentti