Paavo Talvelan elämä (artikkeli)

Paavo Talvelan elämä (artikkeli)

Paavo Talvelan elämä 

Kirjailija: Antti Tuuri 

Kustantaja: Siltala 

Julkaistu: 2021 

Sidosasu: sidottu 

Kieli: Suomi 

Sivuja: 351 

 ”Paavo Talvelan elämässä kiinnostaa kehitys, joka on kuin valkoinen Suomi 1900-luvulla: ryssän vihasta Paasikiven linjalle ja Kekkosen mieheksi. Vuonna 1918 hän oli 21-vuotias Suomen nuorin majuri, mutta ei viihtynyt rauhan ajan armeijassa, vaan siirtyi talouselämän johtotehtäviin. Hän palasi armeijaan ja löi venäläiset talvisodan alussa joulukuussa 1939 Tolvajärvellä. Jatkosodan aikaan hän oli pitkään Hitlerin päämajassa Mannerheimin yhteysmiehenä, uskoi aluksi Saksan voittoon ja joutui lopulta läheltä todistamaan Kolmannen valtakunnan tuhon. Kekkonen nimitti hänet jalkaväenkenraaliksi vuonna 1966. Talvelalla oli lapsia kahdesta avioliitosta, niiden ulkopuolella syntyneen tyttärensä hän tunnusti vasta vähän ennen kuolemaansa vuonna 1973.” Antti Tuuri 

Paavo Juho Talvela (s. 19. helmikuuta 1897 Helsingin maalaiskunta – k. 30. syyskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen upseeri, joka sai Saksassa jääkärikoulutuksen. Hän osallistui sisällissotaan, heimosotiin sekä talvi- ja jatkosotaan. Hänestä tuli armeijakunnan komentaja sekä marsalkka Mannerheimin luottomies, joka neuvotteli Saksan korkeimman johdon kanssa. Hän oli mukana myös äärioikeistolaisessa Lapuan liikkeessä ja toimi myöhemmin 1930-luvulla liikemiehenä sekä jatkosodan jälkeen muun muassa paperiteollisuuden palveluksessa. 

Neuvostoliitto katkaisi diplomaattisuhteensa Suomeen 29. marraskuuta 1939 ja talvisota alkoi seuraavana päivänä. Neuvostoliitto valtasi Suojärven, jota Talvela piti koko itärajan lukkona. Järkyttynyt Talvela marssi marsalkka Mannerheimin puheille ja pyysi pääsyä rintamalle. Mukaansa hän halusi Pajarin. Mannerheim määräsi Talvelan rintamalle 5. joulukuuta kello 1.00. Tolvajärven ja Ilomantsin alueelle muodostettiin ryhmä Talvela. Everstiluutnantti Aaro Pajarin johtama JR 16 siirretiin Tolvajärvelle jossa se muodosti osasto P:n ydinjoukon. Ilomantsin suunnalla eversti Per Olof Ekholm muodosti osasto A:n kolmen pataljoonan suuruisena. Esikuntapäällikökseen Talvela sai Sotakorkeakoulun strategian opettajana toimineen M. K. Stewenin. Ryhmä Talvelan tehtävä oli yksiselitteinen "lyödä Korpiselän ja Ilomantsin suuntaan etenevät vihollisvoimat". Vastassa olivat neuvostodivisioonat Div 139 ja sen perässä Div 75 tavoitteenaan Tolvajärven kapeikko, sekä Div. 155 ja 56 tavoitteinaan Ilomantsi ja Värtsilä. Talvela näki painopisteeksi Tolvajärven suunnan jossa osasto P löi 12.12.1939 vihollisen Tolvajärven–Ägläjärven taistelussa. Tämä voitto helpotti myös Ilomantsin suunnan puolustusta jossa vihollinen ei pääsyt enää etenemään. Taistelu oli ensimmäinen suomalainen hyökkäysvoitto talvisodassa, mutta tappiot olivat raskaat. Ryhmä Talvelan menetykset joulu-tammikuussa olivat lähes tuhat kaatunutta, yli kaksituhatta haavoittunutta ja yli 800 kadonnutta. Arviolta yli 8 000 venäläistä kaatui. Talvelasta tehtiin kenraalimajuri ja Pajarista eversti. 

Kannaksen joukot vetäytyivät helmikuun lopulla 1940. Mannerheim määräsi Talvelan selvittämään tilannetta 19. helmikuuta. Kannaksella Talvela arvosteli II armeijakunnan komentajaa, kenraaliluutnantti Harald Öhquistiä, joka ei kyennyt valamaan uskoa komentajiinsa. Öhquist sai kuitenkin pitää armeijakuntansa. Sen sijaan Kannaksen armeijan komentaja, kenraaliluutnantti Hugo Österman pyysi eroa, joka hänelle myönnettiin. Kenraalimajuri Erik Heinrichs nimitettiin Kannaksen armeijan komentajaksi ja Talvela sai Heinrichsin III armeijakunnan Itä-Kannaksella 20. helmikuuta. Venäläiset aloittivat suurhyökkäyksen 3. maaliskuuta. Talvisota päättyi 13. maaliskuuta kello 11.00. 

Talvisodan jälkeen huhtikuusta 1940 kesäkuuhun 1941 Talvela määrättiin hoitamaan laajamittaista ulkomaankaupan kuljetusoperaatiota Suomesta Petsamon Liinahamariin, joka oli ainoa vapaa reitti valtamerille. Tehtävä oli vaikea, ja hallitus lupasi järjestää Talvelalle tarvittaessa diktaattorin oikeudet sotatilalain nojalla. Toiminimeksi liikenteen harjoittamiseen annettiin Pohjolan Liikenne. Mannerheim määräsi luottomiehensä myös Suomen Punaisen Ristin invalidikomitean ja Aseveliliiton puheenjohtajaksi. Talvela teki useita matkoja Saksaan Mannerheimin aloitteesta. Vuoden 1940 joulukuussa hän tapasi valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin. Vaikka Talvela oli saanut jääkärikoulutuksen Saksassa hän, oli kuitenkin enemmän anglofiili kuin saksalaismielinen. Hitleriä ja natseja hän ei arvostanut ensinkään. Suuntautuminen Saksaan oli kuitenkin Suomen ainoa mahdollisuus sen jälkeen, kun Saksa miehitti Norjan. Saksassa Talvelan rasitteena oli muun muassa vapaamuurarius, jonka johdosta lähtö Mannerheimin edustajaksi oli lähellä kaatua. 

Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta 1941. Suomen offensiivia varten oli perustettu Erik Heinrichsin komentama Karjalan armeija, johon kuului VI Armeijakunta Talvelan komennossa. Jatkosodan alettua Talvela hyökkäsi 10. heinäkuuta Karjalaan. Panssarieversti Ruben Lagukselle ja Talvelalle myönnettiin hyökkäyksen aikana Mannerheim-ristit. Hyökkäys maksoi Talvelan joukoille 10 475 miestä kaatuneina, haavoittuneina tai kadonneina. Hyökkäysvaiheen jälkeen alkoi asemasota. Tammikuussa 1942 Mannerheim määräsi Talvelan armeijan edustajaksi Saksan päämajaan. Maaliskuussa Talvela tapasi valtakunnankansleri Adolf Hitlerin tämän bunkkerissa. Tapaaminen kesti 50 minuuttia ja oli pääasiassa Hitlerin "sujuvaa puhetta, joka tulvi vuolaana". Toisen kerran Talvela tapasi Hitlerin Mannerheimin 75-vuotispäivänä (Talvela matkusti Hitlerin kanssa samalla lentokoneella Berliinistä Immolaan) ja kolmannen kerran Marskin vastavierailun aikana 27. kesäkuuta 1942. Päivällisen aikana Talvela istui Hitlerin oikealla puolella. Führer ja Talvela keskustelivat muun muassa "ryssästä ja sen ominaisuuksista". Hitler kertoi myös "salaisia asioita aseistaan". 

Talvelan Saksan komennus kesti vuoden 1944 kevääseen, vaikka hän jo vuonna 1942 oli pyytänyt Mannerheimilta siirtoa rintamalle, koska oli kyllästynyt mielestään tyhjänpäiväiseen diplomaattityöhön. Maaliskuussa 1944 Talvela sai komentoonsa II Armeijakunnan Maaselän kannaksella. Aunuksen Ryhmän komentajaksi hänet määrättiin 14. kesäkuuta. Rintamalinja kulki Syväriä pitkin. Suurhyökkäys Aunuksessa alkoi 21. kesäkuuta. Viivytystaistelujen jälkeen joukot vetäytyivät U-asemaan, heikosti linnoitetulle 50 kilometrin pituiselle linjalle vanhan Suomen puolella. U-linjasta taisteltiin viikon ajan. Samalla estettiin vihollisen tunkeutuminen Sisä-Suomeen ja Laatokan kiertäminen Kannaksen rintaman selustaan. 

Rintamatilanne vakiintui ja Talvela komennettiin jälleen Saksaan. Tuolloin Reichsführer-SS Heinrich Himmler ehdotti, että Talvela ryhtyisi Suomen pakolaishallituksen johtajaksi. Talvela ilmoitti ottavansa käskyjä vain Suomen Marsalkalta. Sodan jälkeen Talvela järjesti vaimonsa Karinin ja molemmat tyttärensä Tukholmaan. Paavo ja vetäytymisvaiheessa rintamalla haavoittunut Martti-poika jäivät Helsinkiin, mutta pitivät "selkäreput pakattuina ja pistoolit ladattuina" pikaisen lähdön varalta. Maan tilanne oli epävarma ja Neuvostoliiton äkillinen invaasio hyvin mahdollinen. Hiljakseen tilanne rauhoittui ja olot vakiintuivat. Mannerheim, Heinrichs ja Talvela välttyivät myös sotasyyllisyysoikeudenkäynneiltä. 

Antti Elias Tuuri (s. 1. lokakuuta 1944 Kauhava) on suomalainen kirjailija, joka on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Tuuri tunnetaan kotimaakuntaansa Etelä-Pohjanmaata kuvaavista kirjoistaan. Hän on myös kirjoittanut useita Äitini suku -sarjaan kuuluvia kirjoja, joissa kerrotaan Yhdysvaltoihin muuttaneiden suomalaisten kertomuksia. Hän sai Finlandia-palkinnon 1997 teoksestaan Lakeuden kutsu, Pohjanmaa-sarjan ensimmäisestä teoksesta Pohjanmaa Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 1985 ja Aleksis Kiven palkinnon vuonna 2009. Tuuri on myös suomentanut islantilaisia saagoja, mistä tunnustuksena maan presidentti Vigdís Finnbogadóttir luovutti hänelle vuonna 1983 Islannin Haukan ritarikunnan ristin. Tuurin tuotantoon kuuluu lisäksi kuunnelma- ja elokuvakäsikirjoituksia, oopperalibrettoja, elämäkertoja ja historiikkeja. Paavo Talvelan elämä -teos on käsittelytavaltaan rehellinen, kohdehenkilön liikemies ja kenraali Talvelan elämää ja tekoja tuoreesti avaava elämänkerta. Tuurin kirjoittamassa teoksen pituudesta noin kaksi kolmasosaa käsittelee toisen maailmansodan aikaa kenraali Talvelan elämässä. Toki mitään olennaista muualtakaan kohden ei jää pois. Tuurin kirjoittama Paavo Talvelan elämä -teos edustaa aihepiirinsä sekä kuvailevaa että tieteellistä tutkimustraditiota. Paavo Talvelan elämä -teos on oikein kattava elämäkerta omassa genressään! 

Lähteet: 

Paavo Talvelan elämä 

Wikipedia